Hakurobotit osana oppimisprosessia

Tutkijat ovat saaneet todistettua, jotta hakurobotteja käytetään lähinnä oman olemassaolevan tietämyksen tarkistamiseen. Tämä tarkoittaa sitä, että hakurobotit eivät  ensisijaisesti olekaan tiedonlähde, vaan osa oppimisprosessia.

Koko artikkeli on luettavissa Information Processing and Management -lehden marraskuun numerossa.

Mobiiliystävälliset kotisivut

Kuva: Bah Humbug

Igor Faletski vinkkaa, miten kirjastonkin kotisivuista saa tehtyä mobiiliystävällisemmät:

1. Suunnittele mobiililaitteille omat sivut.
2. Käytä oikean kokoisia kuvia: pieni näyttö vaatii pieniä kuvia.
3. Käytä sivustoilla automaattista mobiililaitteen tunnistusta.
4. Mieti navigointi uusiksi.
5. Tarjoa selkeä polku varsinaisille verkkosivuille.
6. Älä riko linkkejä, eli pidä huolta että kävijä pääsee sille sivulle jolle kuvittelee pääsevänsä. Älä siis ohjaa häntä esim. mobiilipalvelun pääsivulle silloin, kun käyttäjä odottaa saavansa eteensä kirjaston yhteystiedot.
7. Seuraa mobiilikäyttöä, jotta voit kehittää mobiilipalveluita myös jatkossa.

Kiitos vinkistä: Ellyssa

Luonnoton kirja

Katse tulevaisuuteen

Turkki, Teppo & asiantuntijaryhmä. Nykyaikaa etsimässä: Suomen digitaalinen tulevaisuus. Helsinki: Eva ja Taloustieto, 16.11.2009.

Kekki, Kirsti (toim.). Näkemyksiä tulevaisuuden kirjastomaisemista. Helsinki: Opetusministeriö, 2009.

Kuuntelun kahdeksan tasoa

Kuva: practicalowl

Stephen Abrams vinkkaa loistavasta artikkelista, jossa esitellään kuuntelun kahdeksan tasoa. Millä tasolla teidän kirjastonne on?

1. Ei tavoitteita: kirjasto kuuntelee asiakasta, muttei käytä saamaansa informaatiota mihinkään.

2. Maineen seuranta: kirjasto seuraa sitä, missä ja miten siitä puhutaan.

3. Riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen: kirjasto osallistuu keskusteluun (myös verkossa) löytääkseen mahdolliset ongelmat ja tunnistaakseen erilaiset uudet mahdollisuudet.

4. Markkinoinnin tehostaminen: markkinoinnin tulosten seurannan lisäksi pyritään tunnistamaan asiakaskäyttäytymisen taustalla olevia syitä.

5. Asiakastyytyväisyyden mittaaminen: vuosittaisten kyselyjen lisäksi  tosiaikaista vuorovaikutusta asiakkaiden kanssa seurataan jatkuvasti ja suunntellusti.

6. Proaktiiviset asiakaskyselyt: kirjasto menee sinne, missä asiakas on ja kysyy, onko näillä mahdollisesti kysymyksiä tai ongelmia.

7. Asiakkaiden parempi ymmärtäminen: asiakasprofiileja täydennetään lisäämällä niihin sosiaalista informaatiota.

8. Yleinen proaktivisuus ja ennakointi: kirjasto tutkii keräämäänsä dataa ja ennakoi asiakkaiden tarpeita.

Opiskelijat kirjaston markkinointiin

“.. opiskelijat ovat itsevarmoja ja teknisesti osaavia, kiireisiä ja haluttomia pyytämään apua.”

Näin todettiin amerikkalaisen Amesin kirjaston tutkimuksessa, jossa he selvittivät mm. sitä, miksi kirjaston neuvontapalveluita käytettiin kovin vähän.

Tulokset eivät yllätä ainakaan korkeakoulukirjastojen väkeä, ja tuskin muitakaan. Mikä sen sijaan saattaa yllättää ovat ne tavat, joita  opiskelijat suosittelevat kirjastolle tilanteen muuttamiseksi.

Kiitos vinkistä: Kathy Dempsey

Kirjastoriimi

Riimittely jatkuu vielä; lue lisää!

Facebook muuttanut toimintaansa (?)

Jolie O’Dell vinkkaa, jotta Facebook on uudistanut yksityisyyspolitiikkaansa.

Google väitöskirjantekijöiden päätiedonlähde

Britanniassa on tutkittu 6500 väitöskirjantekijän tiedonhankintaa. Lokakuussa julkaistun väliraportin mukaan:

• Pääosa 1980-luvulla syntyneistä tai vanhemmista tutkijoista työskentelee toimistossa, laboratoriossa tai vastaavassa oman kodin sijaan.
• Noin puolet vastaajista ovat saaneet koulutusta viite- ja lehtitietokantojen käytössä.
• Varsin harva vastaajista oli saanut minkäänlaista ohjausta mm. verkosta löytyvän tutkimusdatan  tai virtuaalisten tutkimusympäristöjen käytössä.
• Vain pieni osa tutkijoista kertoi hyödyntävänsä uusia teknologioita (esim. web 2.0).
• Pääosa tutkijoista  etsi ennen kaikkea tekstipohjaista tietoa, usein jopa pelkkiä sekundäärilähteitä – ei suinkaan primäärilähteitä ja tutkimusdataa.
• Kaikenikäiset tutkijat etsivät lähes kaiken tarvitsemansa tiedon joko Googlella tai Google Scholarilla.

University of Google, indeed. Mikähän mahtaa olla tilanne Suomessa? Veikkaan, ettei ero ole suuri – kaikesta kirjaston tutkijoille tarjoamasta tiedonhakinnan koulutuksesta huolimatta.

Peter Godwin puolestaan kiinnitti huomiota siihen, miten vähän tutkijat hyödyntävät sosiaalista mediaa. Hänen mukaansa tässä olisi kirjastojen mahdollisuus osoittaa, miten web 2.0 voi parantaa tiedon löytymistä ja tehostaa ajan käyttöä. Ihana ajatus, mutta sekä Britannian että Suomen korkeakoulukirjastoja tuntevana mieleeni tulee väkisinkin kysymys:

kuinka moni korkeakoulukirjastolainen tuntee web 2.0-maailmaa riittävän hyvin voidakseen osoittaa sen edut tutkimustyössä? Tai missä tahansa tiedonhankinnassa yleensä?

Valveutuneita yksilöitä onneksi löytyy, mutta pääosalle meistä taitaa web 2.0 tiedonlähteenä olla vielä varsin tuntematonta maaperää. Tässä(kin) meillä olisi opittavaa yleisistä kirjastoista.

Hernekeitto käypää rahaa – kirjastossa

Nyt saapi Amerikan maalla maksaa kirjaston sakot ruokatölkeillä. Siinäpä ideaa meillekin: ei kun keräämäään kaappeihin unohtuneet hernekeittotölkit ja maksamaan niillä kirjastoon kertyneet sakkomaksut myöhästymismaksut.

Vaikka juttu saattaa ensi alkuun tuntua vähän huvittavalta, kyse on varsin vakavasta asiasta.  Chicagon suunnalla kirjastot ovat luoneet erityisen Food for Fines -päivän, jonka aikana kerätyt ruokatölkit lahjoitetaan Pelastusarmeijalle edelleen jaettavaksi. Hieno idea, joka sopisi myös lama-Suomeen.

Lue koko juttu Courier News -lehdestä.

Sosiaalinen hakurobotti

Yksi uusimmista  Googlen kehittämistä palveluista on Google Social Search, joka hakee paitsi yleisesti avoimesta verkosta, myös erityisesti oman verkostosi jäsenten tuotoksista. Oman sosiaalisen verkoston tuottamat jutut näkyvät erikseen tuloslistauksissa.

Katso esittelyvideo.

Miltä verkko näyttää viiden vuoden kuluttua?

Näin verkon tulevaisuutta visio Googlen Eric Schmidt:

• Suurin osa sisällöstä tulee olemaan kiinankielistä.
• Tämän päivän nuoret osoittavat, miten verkko toimii viiden vuoden päästä: siirtyminen sovelluksesta toiseen on saumatonta.
• Tietokoneet pystyvät huomattavasti parempaan kuin nyt.
• Laajakaistan teho ylittää reilusti 100 megaa, eikä enää ole eroa siinä siirretäänkö kuvaa, ääntä tai dataa.
• YouTube tulee olemaan merkittävä tulonlähde, jossa sisältö siirtyy videopainotteiseksi.
• Reaaliaikainen informaatio (esim. Twitter, Facebook) on yhtä arvokasta kuin muukin, ja haluamme sen näkyvän myös hakutuloksissa.
• Reaaliaikaisia palveluita on useita, Twitter ja Facebook eivät enää dominoi markkinoita.
• Reaaliaikaisen tiedon indeksointi on jo nyt mahdollista, mutta miten sitä arvotetaan (ranking)?
• Käyttäjien tuottaman sisällön vallatessa verkkoa myös tiedon käyttö muuttuu: perinteisen tiedon sijaan halutaan kuulla se, mitä muut asiasta ajattelevat. Siksi reaaliaikaisen tiedon rankkaus on entistä tärkeämpää.

Lue lisää New York Timesin artikkelista, katso koko haastattelu tai sen tiivistelmä.

Kuorsaaminen kielletty

Kuva: mstephens7

Tuskastuttava tiedonhankinta

Frustrations by Project Information Literacy

Kiitos vinkistä: Sheila Webber

Enkeli saa siivet

Translukutaito

Libraries and Transliteracy

Tietopalvelua 160 merkillä

Kuva: Swinimal

Suomessa lähes jokaisella on ainakin yksi kännykkä, mutta siitä huolimatta kirjastojen mobiilipalveluilla on vain marginaalinen osuus palvelukokonaisuudesta. Muualla maailmassa puhutaan jo mobiileista tietopalveluista, joita mm. Ellyssa Kroski käsittelee erinomaisessa artikkelissaan.

Meitä tarvitaan myös Web 2.0 maailmassa

Hervé Basset on sitä mieltä, että kirjastolaisia tarvitaan myös web 2.0 maailmassa: mitä enemmän informaatiota, sitä tärkeämpi on kirjastolaisen rooli T&K-maailmassa.

Kirjahylly poikineen

Tämä ja 19 muuta yhtä mahtavaa hyllyä – vain mielikuvitus on rajana.

Lopetetaan luettelointi

Mitä meidän on lakattava tekemästä saadaksemme aikaa uusille tehtävillemme?

• Jo jossakin aiemmin luetteloidun aineiston primääriluettelointi
• Karhut
• Toiminnan mittaaminen ulkopuolisten määrittelemillä suoritusmittareilla – sen sijaan meidän pitäisi itse määritellä omat mitttarimme!
• Kirjastokorttien jakelu joka kirjastossa: yksi kortti kaikkialla läpi koko elämän
• MARC-pohjasta luopuminen
• Hankintapäätösten teko: vastuu enemmän asiakkaille
• Sakot
• Turhat rutiinit
• Lisää lainausautomaatteja.

Perthin kirjastoleirille v. 2009 osallistuneet